Mitä kryptovaluutoista tulisi ajatella?

Pixhere (Public domain)

Kryptovaluuttoja on liian monenlaisia, jotta tuohon kysymykseen voi antaa kovin seikkaperäistä ja samalla yleispätevää vastausta.

Internet suunniteltiin hajautetuksi tietokoneiden väliseksi viestintäverkoksi Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Sen keskeisten protokollien (IP, TCP/IP) tarkoitus oli mahdollistaa ainoastaan viestien kulkeminen koneesta toiseen verkossa hajautetusti. Kaikki kaupallinen toiminta, johon arvon siirtäminen kuuluu, on tähän asti perustunut Internetissä keskitettyihin ratkaisuihin protokollatasoa ylemmällä sovellustasolla. Kryptovaluutat voi nähdä hajautettuna arvon internetinä, joka mahdollistaa maksamisen ilman kolmatta osapuolta tai vastapuoliriskiä, kuten seteleiden tai kolikoiden käyttäminen kasvokkain.

Erilaisia yksityisiä valuuttoja on lanseerattu internetissäkin ennen Bitcoinia mutta ne ovat kaikki olleet jonkin keskustahon hallinnoimia. Yksikään niistä ei menestynyt.

Bitcoin on protokolla, joka on ratkaissut Bysanttilaisten kenraalien eli hajautetun konsensuksen ongelman. Sillä ei ole keskushallintoa. Peliteoreettisista syistä sen alkuperäinen rahapolitiikka eli protokollan mukainen uusien bitcoinien generointi lohkontuotantosubventiona on kiveen hakattu. Bitcoinissa ei itse asiassa ole minkäänlaista hallintoa ja tämä on ominaisuus eikä vika. Bitcoinia on kuitenkin uudistettu ja paranneltu ydinominaisuuksiin puuttumatta. Jokaisella kerralla se on tapahtunut laajan konsensuksen vallitessa, koska jokaisella Bitcoin-louhijalla tai Bitcoin-solmun omistajalla on oikeus käyttää juuri sitä ohjelmistoversiota, jonka parhaaksi katsoo. Bitcoinin tekninen perusta on lohkoketju, joka on avoin ja julkinen muuttumaton tilikirja. Kaikki Bitcoin-transaktiot ovat lopullisia ja sensuroimattomia.

Bitcoinin louhijat saavat jokaisesta louhitusta lohkosta louhintapalkkion. Louhinta on toimintaa, jossa louhijat yrittävät laskea viimeisimmistä varmistamattomista transaktioista, otsikkotiedoista, edellisen lohkon tiivisteestä ja ns. nonce-parametrista sitä varioiden seuraavan lohkon oikeanmuotoisen tiivisteen. Tiivisteitä joutuu laskemaan valtavan määrän ennen kuin löytyy lopputuloksena tiiviste, joka on oikean muotoinen (alussa oikea määrä nollia). Louhiminen onnistuneesti oikeuttaa osallistumaan arvontaan, jonka voittaja saa oikeuden allekirjoittaa kryptografisesti uuden lohkon, mistä saa palkinnoksi uusia bitcoineja tietyn määrän. Jos lohkontuottaja yrittää huijata vääristelemällä lohkon tietoja, Bitcoin verkon solmut, joita muistaakseni on nykyään jo noin 10 000 hylkäävät lohkon, jolloin palkkio jää saamatta ja tehty työ menee hukkaan. Tämä synnyttää lohkontuottajalle kannusteet olla rehellinen. Järjestelmä säätää louhinnan vaikeutta dynaamisesti siten, että uuden lohkon tuottamiseen menee keskimäärin 10 minuuttia.

Louhintapalkkiot puolittuvat joka neljäs vuosi. Tämä aiheuttaa äkillisen tarjontashokin, joka kaksinkertaistaa Bitcoinin varanto-virtaussuhteen hetkessä. Siitä on aina seurannut spekulatiivinen ralli, joka on päättynyt lokaaliin romahdukseen, viime kerralla n. 85% mutta kuitenkin korkeammalle kuin edellisen syklin rallin huippu. Spekulatiiviset rallit johtavat mediahuomioon ja omaksujien määrän kasvamiseen. Pieni osa omaksujista on kovaksikeitettyjä holdaajia, joiden joukon kasvaessa ja uusien bitcoinien tuotannon hidastuessa neljän vuoden välein Bitcoinin hintaan kohdistuu nousupainetta. Kaikki Bitcoinit on louhittu vuoteen 2140 mennessä. Louhintapalkkion puoliintumisia on vielä edessä 30. Joka kerralla Bitcoinista tulee kovempaa rahaa siinä mielessä, että sen varanto-virtaussuhde kaksinkertaisuu.

Korkea varanto-virtaussuhde on hyödykerahan ajasta ja paikasta riippumattoman kelpaavuuden kannalta elintärkeä ominaisuus. Erilaisia hyödykerahoja ihmiskunta on käyttänyt eri kulttureissa monenlaisia. Niille kaikille on ollut yhteistä paras mahdollinen ajasta ja paikasta riippumaton myytävyys kyseisessä kulttuurissa. Kullasta tuli jo muinoin arvostetuin hyödykeraha sivilisaatiosta riippumatta. Tämä johtuu siitä, että kullalla on tietty minimikysyntä johtuen sen käyttökelpoisuudesta korujen raaka-aineena sekä yleisesti kelvollisen rahan ominaisuudet (jaettavuus, tunnistettavuus, tuhoutumattomuus jne.) - ja mikä olennaisinta - suuri varanto-virtaus -suhde. Kullan tarjonta reagoi sen hinnan nousuun hyvin jähmeästi.

Bitcoinin fundamentaalinen arvo on, että sillä voi siirtää arvoa pseudonyymisesti ja ilman, että tili voidaan jäädyttää minne tahansa maailmassa hyvin nopeasti. Sillä tulee aina olemaan käyttöä laittomissa transaktioissa. Asia on sinänsä neutraali, koska siirrot estävä valtio voi olla itse rikollinen. Esimerkiksi jos Bitcoin olisi ollut käytettävissä Hitlerin Saksassa, juutalaiset olisivat voineet paljon helpommin siirtää omaisuutensa pois natsien kynsistä. Kryptovaluutoilla on myös jossakin määrin käyttöä maissa, joiden virallinen valuutta on muuttunut hyperinflaation takia käyttökelvottomaksi.

Bitcoinin nykyinen käyttötarkoitus on toimia arvon säilyttäjänä, mikä on yksi rahan kolmesta funktiosta (vaihdon väline, arvon säilyttäjä ja arvon mitta). Arvon säilyttäjälle on aina kysyntää, mistä syystä fyysisen kullan markkina-arvo on seitsemän biljoonaa dollaria ja mistä syystä maailman keskuspankit ovat fyysisen kullan suurimmat rohmuajat. Ajatus Bitcoinista arvon säilyttäjänä tuntuu kenties erikoiselta ottaen huomioon sen suuren volatiliteetin. Tosiseikka kuitenkin on, että Bitcoinin volatiliteetti on koko sen historian ajan pienentynyt. Jokainen louhintapalkkion puoliintuminen aiheuttaa edellistä pienemmän tarjontashokin johtuen jo louhittujen bitcoinien määrän jatkuvasta kasvusta ja itse puoliintumisen aiheuttaman pienenemisen absoluuttisesta pienenemisestä.